Asdfgkjhälöä
Jumissa. Käsikirjotus on tavallaan kirjotettu, koska tää ei oo mikään tavallinen "dialogeja ja yksi iso tarina" lyhytelokuva, niin en saa käsikirjotuksesta kovin pitkää ja merkittävää. Ajattelin panostaa kuvakäsikirjotukseen enemmän. Kamera matkaan ja kuvaamaan, kaikista helpoin ja kätevin tapa tehdä se. Ja se auttaa mua enemmänkin kuvauksissa, kun pelkkä käsikirjotus. Näyttelijät saa vähän improvisoida, ja ideoita saattaa syttyä vielä kuvauksissakin.
Paniikki, tajuton paniikki, en saa aikaseks lähteä kuvaamaan. Tai en oo kerennyt, eikä kaikki pääse sillon kun olis hyvä päivä kuvata. Duunit pilaa kaiken, taas ensi lauantaina töitä, joten toivon, että näyttelijäni pääisisivät paikalle sunnuntaina.
Myös sää on probleema, kauniit päivät alkaa katoamaan, aurinko lähtee. Toisaalta ei yhtään haittaa, että tulee syksy. Kauniit värit on vaan plussaa, mutta kuvauspäivänä sais paistaa aurinko.
Ajattelin, että jos saan jonkun toverin tässä tällä viikolla Röykkään, niin pääsen kuvaamaan kuvakäsikirjoituksen. Yksin se on hirveen hankalaa.
Pikkuhiljaa hyvä tulee..
Mulla on kuitenkin nyt mun kuuden ihmisen tarinat kasassa. Visiot on siis taivaissa, vähän kuitenkin pelottaa ja tekis taas mieli vaihtaa ideaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti