STRESSI Täst on helvetin hyvä lähtee.
Pari kuukautta aikaa, ainoo mikä on edes jotenki valmis on köyhä käsikirjotus.
Näyttää toivottamalta, pitäis alkaa melkeen jo editoimaan. Itse kuvauksiin ei varmaan mee montaa päivää, mutta kun sais edes ihmiset kasaan ja kuvattua. Kuvakässärikin pitäis saada ensin aikaseks.
Musiikin kanssa oon kans ihan jumissa, kaverin täytyis tulla koululle äänittämään joku päivä mulle biisin / biisit ??
Puhuttiin vähän, että se itse tekis mulle kokonaan uuden kappaleen pianolla, mutta en tiiä mitä siitä on tullut vielä. Täytyy kasata ajatukset ja alkaa miettimään kaikkea oikeesti tosissaan.
Oon vaan niin huono miettimään musiikkia ennenkun kuvaukset on ohi, ja tiedän minkälainen leffasta tulee tarkalleen. Tuntuu vähän siltä, että otin pikkasen liian ison ja monimutkasen prosessin. Mut haluun tehdä tätä, enkä mitään liian yksinkertaista millä pääsisi helpommalla.
torstai 19. syyskuuta 2013
maanantai 16. syyskuuta 2013
OO2
Asdfgkjhälöä
Jumissa. Käsikirjotus on tavallaan kirjotettu, koska tää ei oo mikään tavallinen "dialogeja ja yksi iso tarina" lyhytelokuva, niin en saa käsikirjotuksesta kovin pitkää ja merkittävää. Ajattelin panostaa kuvakäsikirjotukseen enemmän. Kamera matkaan ja kuvaamaan, kaikista helpoin ja kätevin tapa tehdä se. Ja se auttaa mua enemmänkin kuvauksissa, kun pelkkä käsikirjotus. Näyttelijät saa vähän improvisoida, ja ideoita saattaa syttyä vielä kuvauksissakin.
Paniikki, tajuton paniikki, en saa aikaseks lähteä kuvaamaan. Tai en oo kerennyt, eikä kaikki pääse sillon kun olis hyvä päivä kuvata. Duunit pilaa kaiken, taas ensi lauantaina töitä, joten toivon, että näyttelijäni pääisisivät paikalle sunnuntaina.
Myös sää on probleema, kauniit päivät alkaa katoamaan, aurinko lähtee. Toisaalta ei yhtään haittaa, että tulee syksy. Kauniit värit on vaan plussaa, mutta kuvauspäivänä sais paistaa aurinko.
Ajattelin, että jos saan jonkun toverin tässä tällä viikolla Röykkään, niin pääsen kuvaamaan kuvakäsikirjoituksen. Yksin se on hirveen hankalaa.
Pikkuhiljaa hyvä tulee..
Mulla on kuitenkin nyt mun kuuden ihmisen tarinat kasassa. Visiot on siis taivaissa, vähän kuitenkin pelottaa ja tekis taas mieli vaihtaa ideaa.
Jumissa. Käsikirjotus on tavallaan kirjotettu, koska tää ei oo mikään tavallinen "dialogeja ja yksi iso tarina" lyhytelokuva, niin en saa käsikirjotuksesta kovin pitkää ja merkittävää. Ajattelin panostaa kuvakäsikirjotukseen enemmän. Kamera matkaan ja kuvaamaan, kaikista helpoin ja kätevin tapa tehdä se. Ja se auttaa mua enemmänkin kuvauksissa, kun pelkkä käsikirjotus. Näyttelijät saa vähän improvisoida, ja ideoita saattaa syttyä vielä kuvauksissakin.
Paniikki, tajuton paniikki, en saa aikaseks lähteä kuvaamaan. Tai en oo kerennyt, eikä kaikki pääse sillon kun olis hyvä päivä kuvata. Duunit pilaa kaiken, taas ensi lauantaina töitä, joten toivon, että näyttelijäni pääisisivät paikalle sunnuntaina.
Myös sää on probleema, kauniit päivät alkaa katoamaan, aurinko lähtee. Toisaalta ei yhtään haittaa, että tulee syksy. Kauniit värit on vaan plussaa, mutta kuvauspäivänä sais paistaa aurinko.
Ajattelin, että jos saan jonkun toverin tässä tällä viikolla Röykkään, niin pääsen kuvaamaan kuvakäsikirjoituksen. Yksin se on hirveen hankalaa.
Pikkuhiljaa hyvä tulee..
Mulla on kuitenkin nyt mun kuuden ihmisen tarinat kasassa. Visiot on siis taivaissa, vähän kuitenkin pelottaa ja tekis taas mieli vaihtaa ideaa.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
