Hei kaikki, täällä kirjoittaa saamaton luuseri.
Miten on mahdollista, että ihminen kenellä on kuukausia aikaa miettiä opinnäytetyötään ennenkuin se edes on ajankohtaista, kuukausia aikaa suunnitella ja valmistella, viralliset neljä kuukautta aikaa tehdä. Ja sitten olen tässä pisteessä, että minulla on alle kuukausi aikaa, monta tuuleen heitettyä typerää ideaa, ei opinnäytetyötä, ei mitään.
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
maanantai 14. lokakuuta 2013
OO7
Tosissaan, viime lauantain sunnuntain kuvaukset meni vähän päin. Huonosti.
Hirveen vaikeeta samaan aikaan ohjata ihmisiä, mitä niitten pitää tehdä ja miten päin olla, keskittyä ottamaan makeita kuvakulmia ja saamaan kaikki pätkät kuvattua. Vaikka oli käsis, kuvakäsis ja apukäsiä, niin ei se mennyt ihan niin kuin suunnittelin. Käsikirjotuksessa on vähän aukkoja, tarinassakaan ei oikeen oo mitään pointtia. Varsinkin nyt, ku on vielä niin paljon aikaa niin pyyhin kaiken pois ja ajattelin aloittaa alusta :---)
Hyppään suoraan jonnekkin kuiluun, eihän tästä tuu mitään! Hyvä tällei tarkkojen suunnitelmien jälkeen alottaa alusta, mutta kun toi edellinen idea ei koskaan tuntunu hyvältä, lähinnä ahdisti, epäilytti ja vitutti. Että ehkä parempi tehdä jotain kokonaan muuta, vaikka aika ei välttämättä anna anteeks.
Otin nyt syyslomalle koulun 550D järkkärin ja jalustan mukaan. Kuvaan siis mielummin videota sillä. Yks, sillä saa mielestäni parempaa kuvaa, varsinkin kun osaa käyttää sitä paremmin kun tota isoa videokameraa. Toinen, syväterävyys ja heti alkuunsa hienot värit tallentuu. Kolmas, se on huomattavasti kevyempi ja helpompi kuljettaa kun videokamera ja jäätävän kokonen jalusta :----D
Sillä saa ihan yhtä ammattimaista kuvaa. Se vaan helpottaa hirveesti käyttää sitä. Ja niin sais tottakai nxcamillakin, mutta mielummin kuvaan sillä mitä parhaiten osaan käyttää. Vähän semmonen kutina, että tässä ei nyt ihan vaan harjotella kameran käyttöä, vaan osataan käyttää sitä ja saadaan hienoa kuvaa. Siksi näin.
Nyt olisi siis ideana tehdä musavideo, tai jotakin sen näköstä. Video ilman tarinaa, mutta noi upeat syksymaisemat ja erilaiset ystäväni kameran eteen hillumaan, niin eiköhän siitä jotain tule! Tietenkin pitää vähän suunnitella, kelailla valmiiks minkälaisia kuvia ottaa. Ihan kylmiltään ei kannata lähtee, vaikka se oliskin ehkä mieluisin vaihtoehto.
Näin kiitän ja kuittaan, ensimmäistä päivää syyslomalla. Viikko aikaa, toivon, että mulla olis hirvee läjä matskuja kun meen viikon päästä takas kouluun!
Enkä toivo, saa luvan olla.
Hirveen vaikeeta samaan aikaan ohjata ihmisiä, mitä niitten pitää tehdä ja miten päin olla, keskittyä ottamaan makeita kuvakulmia ja saamaan kaikki pätkät kuvattua. Vaikka oli käsis, kuvakäsis ja apukäsiä, niin ei se mennyt ihan niin kuin suunnittelin. Käsikirjotuksessa on vähän aukkoja, tarinassakaan ei oikeen oo mitään pointtia. Varsinkin nyt, ku on vielä niin paljon aikaa niin pyyhin kaiken pois ja ajattelin aloittaa alusta :---)
Hyppään suoraan jonnekkin kuiluun, eihän tästä tuu mitään! Hyvä tällei tarkkojen suunnitelmien jälkeen alottaa alusta, mutta kun toi edellinen idea ei koskaan tuntunu hyvältä, lähinnä ahdisti, epäilytti ja vitutti. Että ehkä parempi tehdä jotain kokonaan muuta, vaikka aika ei välttämättä anna anteeks.
Otin nyt syyslomalle koulun 550D järkkärin ja jalustan mukaan. Kuvaan siis mielummin videota sillä. Yks, sillä saa mielestäni parempaa kuvaa, varsinkin kun osaa käyttää sitä paremmin kun tota isoa videokameraa. Toinen, syväterävyys ja heti alkuunsa hienot värit tallentuu. Kolmas, se on huomattavasti kevyempi ja helpompi kuljettaa kun videokamera ja jäätävän kokonen jalusta :----D
Sillä saa ihan yhtä ammattimaista kuvaa. Se vaan helpottaa hirveesti käyttää sitä. Ja niin sais tottakai nxcamillakin, mutta mielummin kuvaan sillä mitä parhaiten osaan käyttää. Vähän semmonen kutina, että tässä ei nyt ihan vaan harjotella kameran käyttöä, vaan osataan käyttää sitä ja saadaan hienoa kuvaa. Siksi näin.
Nyt olisi siis ideana tehdä musavideo, tai jotakin sen näköstä. Video ilman tarinaa, mutta noi upeat syksymaisemat ja erilaiset ystäväni kameran eteen hillumaan, niin eiköhän siitä jotain tule! Tietenkin pitää vähän suunnitella, kelailla valmiiks minkälaisia kuvia ottaa. Ihan kylmiltään ei kannata lähtee, vaikka se oliskin ehkä mieluisin vaihtoehto.
Näin kiitän ja kuittaan, ensimmäistä päivää syyslomalla. Viikko aikaa, toivon, että mulla olis hirvee läjä matskuja kun meen viikon päästä takas kouluun!
Enkä toivo, saa luvan olla.
.
torstai 10. lokakuuta 2013
torstai 3. lokakuuta 2013
OO5
Lauantai onnistumassa! Kuvaukset siis tulossa. Toi käsikirjotus tuntuu käsittämättömän paskalta, vähän edelleen mietityttää että tätäkö oon tekemässä. Valmishan se on, mutta aika köyhä. Onneks se on kuitekin paremmin mun päässäni, improvisoidaan sen pohjalta sitten kuvauksissa.
Tein eilen kotona käsin kuvakäsikirjotuksen. Puuduttavaa piirtää 60 kuvaa, sen takia köyhät tikku-ukot ja simppelit maisemat sai luvan riittää. Sen täytyy vaan kertoo mulle vähän, että mitä ottoja tarviin missäkin kuvakoissa ja miten. Jos olisin ilman sitä lähteny kuvaamaan, ei siitä olis mitään tullut. Tarkka suunnitelma, kerrankin huolella tehty, niin eiköhän se tästä!
Adörlägdfg tuntuu ihan väärältä, tuntuu hölmöltä idealta mistä kukaan ei pidä, kliseistä ja ilman pointtia. Mut ehkä nää on vaan näitä stressipelkoja muidenkin mielipiteistä. Jos nyt vaan pidän tän, ja ajattelen kuinka teen _omanlaista_ luovaa lyhytelokuvaa, mikä on... Njää.
Hyvä siitä tulee.
Käsikirjotusta en kyllä aio tänne julkasta. Se pysyy visusti piilossa.
Vähän kans jännittää miten kuvaukset onnistuu. Se, että näen mielessäni selvästi miten kuvaan ja miten ohjeistan näyttelijät ja asettelen kaiken oikein, toimii. Haluan hienoja kuvia, makeita leikkauksia ja vaihtoja, jotka toimii kans. Yleensä suunnittelen aina näin, mutta kuvatessa on vään laiskempaa ja hätäsempää. Nyt tarkkaa työtä, tää on tärkeetä.
Tein eilen kotona käsin kuvakäsikirjotuksen. Puuduttavaa piirtää 60 kuvaa, sen takia köyhät tikku-ukot ja simppelit maisemat sai luvan riittää. Sen täytyy vaan kertoo mulle vähän, että mitä ottoja tarviin missäkin kuvakoissa ja miten. Jos olisin ilman sitä lähteny kuvaamaan, ei siitä olis mitään tullut. Tarkka suunnitelma, kerrankin huolella tehty, niin eiköhän se tästä!
Adörlägdfg tuntuu ihan väärältä, tuntuu hölmöltä idealta mistä kukaan ei pidä, kliseistä ja ilman pointtia. Mut ehkä nää on vaan näitä stressipelkoja muidenkin mielipiteistä. Jos nyt vaan pidän tän, ja ajattelen kuinka teen _omanlaista_ luovaa lyhytelokuvaa, mikä on... Njää.
Hyvä siitä tulee.
Käsikirjotusta en kyllä aio tänne julkasta. Se pysyy visusti piilossa.
Vähän kans jännittää miten kuvaukset onnistuu. Se, että näen mielessäni selvästi miten kuvaan ja miten ohjeistan näyttelijät ja asettelen kaiken oikein, toimii. Haluan hienoja kuvia, makeita leikkauksia ja vaihtoja, jotka toimii kans. Yleensä suunnittelen aina näin, mutta kuvatessa on vään laiskempaa ja hätäsempää. Nyt tarkkaa työtä, tää on tärkeetä.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
OO4
Eteneminen vois luistaa vähän paremmin. Kahdeksan viikkoa aikaa, tässä vaiheessa pitäisi olla jo editoimassa tulevaa leffaa. Stressi kasvaa ja kiire tuntuu olevan lähimailla, mutta en halua luovuttaa. En oikestaan edes keksi mitään hyvää vaihtoehtoista ideaa rinnalle, jos tämä menee pieleen.
Stoppi tuntuu tulevan näyttelijöiden kanssa. Minun täytyy saada kuusi ihmistä paikalle samaan aikaan, saada heidät hiffaaman lyhärini idean ja toivottavasti näyttelemään sen pohjalta hyvin. Tietenkään en voi liikaa vaatia ihmisiltä, jotka eivät ole olleet kameran edessä ennen, tai ainakaan paljoa.
Suunnittelin kuvauksia ensi lauantaiksi. Toivotaan, että kaikki pääsevät paikalle. Painavat kamerakalustot tuli jo raahattua kotiin toissaviikonloppuna kuvauksia varten, mutta minulle iskenyt keuhkoputkentulehdus esti tämänkin mahdollisuuden. Nyt, otan tavoitteeksi infota kaikki näyttelijät, saada heidät paikalle Röykkään, olla kaluston kanssa valmiina ja henkisesti lupautunut tekemään sen NYT. Tehdään hyvää ruokaa illaksi tai juhlistetaan muuten kuvauksia, niin ihmiset varmasti saapuisivat paikalle, ellei ole muuta tärkeää menoa.
Oletan, että yksi päivä riittää kuvauksille, vaikka siinä saattaa mennä paljon enemmänkin. Visioni on taivaissa, olen nähnyt käsikirjoituksen pohjalta koko elokuvan mielessäni ja toivon että se vastaa sitä.
Toinen itkua tuova stoppi on varmaan kuvakäsikirjoitus ja tarkka suunnitelma. Minulla on tosiaan vain käsikirjoitus. Mieleeni on pinttynyt kuvakoot ja kameran hienot liikkeet, mutta ne on laitettava ylös kuvakässärin muotoon, että oikeasti tulee hyvää jälkeä.
Musiikintekijöitä on nyt kaksi. Yksi näyttelijöistäni saattaa tulla perjantaina koululle äänittämään, hän soittaa siis pianolla luultavimmin muutaman olemassa olevan kappaleen muokaten niitä oman luovuutensa mukaan niin, että saan julkaista ne missä vain. Toinen musiikintekijäni, joka on siis tsekkiläinen kitaransoittaja, lupasi yrittää saada muutaman biisin tässä viikon sisällä. Sieltä saattaa tulla loistavaa musiikkia. Ja toki voimme tehdä niin, että jos kitarabiisit ovat hyviä, toinen kaverini voi soittaa pianon siihen päälle. Katsotaan.
Olen vain niin huono musiikin kanssa, etten osaa sanoa kuinka monta, kuinka pitkiä, minkälaisia biisejä tarvitsen. Annoin molemmille muutamat linkit sen kaltaisesta musiikista, mitä haen.
Vaikka olemassa on mielettömiä biisejä, jotka inspiroivat minua käsikirjoituksen kanssa ja joita olisi kiva käyttää lyhärissä, haluan kokonaan uudet, ystävieni tekemät kappaleet että lyhytelokuva on täysin julkaisukelpoinen eikä riko tekijänoikeuksia. En siis ala latailemaan kenekään muun kappaleita.
Nyt hyvä ihminen, ota itseäsi niskata kiinni, järjestä kuvaukset, hommaa biisit, rupa jälkityöhön heti ensiviikolla, pidä kirjaa töistäsi, kokoa matskua myös esitykseen ja kirjalliseen osuuteen, älä stressaa.....
Miljoona plus yksi muutakin hommaa, mutta aikataulutus ja järjestelmällinen työ auttaa pääsemään eteenpäin. Kaikki valmistuu!
Stoppi tuntuu tulevan näyttelijöiden kanssa. Minun täytyy saada kuusi ihmistä paikalle samaan aikaan, saada heidät hiffaaman lyhärini idean ja toivottavasti näyttelemään sen pohjalta hyvin. Tietenkään en voi liikaa vaatia ihmisiltä, jotka eivät ole olleet kameran edessä ennen, tai ainakaan paljoa.
Suunnittelin kuvauksia ensi lauantaiksi. Toivotaan, että kaikki pääsevät paikalle. Painavat kamerakalustot tuli jo raahattua kotiin toissaviikonloppuna kuvauksia varten, mutta minulle iskenyt keuhkoputkentulehdus esti tämänkin mahdollisuuden. Nyt, otan tavoitteeksi infota kaikki näyttelijät, saada heidät paikalle Röykkään, olla kaluston kanssa valmiina ja henkisesti lupautunut tekemään sen NYT. Tehdään hyvää ruokaa illaksi tai juhlistetaan muuten kuvauksia, niin ihmiset varmasti saapuisivat paikalle, ellei ole muuta tärkeää menoa.
Oletan, että yksi päivä riittää kuvauksille, vaikka siinä saattaa mennä paljon enemmänkin. Visioni on taivaissa, olen nähnyt käsikirjoituksen pohjalta koko elokuvan mielessäni ja toivon että se vastaa sitä.
Toinen itkua tuova stoppi on varmaan kuvakäsikirjoitus ja tarkka suunnitelma. Minulla on tosiaan vain käsikirjoitus. Mieleeni on pinttynyt kuvakoot ja kameran hienot liikkeet, mutta ne on laitettava ylös kuvakässärin muotoon, että oikeasti tulee hyvää jälkeä.
Musiikintekijöitä on nyt kaksi. Yksi näyttelijöistäni saattaa tulla perjantaina koululle äänittämään, hän soittaa siis pianolla luultavimmin muutaman olemassa olevan kappaleen muokaten niitä oman luovuutensa mukaan niin, että saan julkaista ne missä vain. Toinen musiikintekijäni, joka on siis tsekkiläinen kitaransoittaja, lupasi yrittää saada muutaman biisin tässä viikon sisällä. Sieltä saattaa tulla loistavaa musiikkia. Ja toki voimme tehdä niin, että jos kitarabiisit ovat hyviä, toinen kaverini voi soittaa pianon siihen päälle. Katsotaan.
Olen vain niin huono musiikin kanssa, etten osaa sanoa kuinka monta, kuinka pitkiä, minkälaisia biisejä tarvitsen. Annoin molemmille muutamat linkit sen kaltaisesta musiikista, mitä haen.
Vaikka olemassa on mielettömiä biisejä, jotka inspiroivat minua käsikirjoituksen kanssa ja joita olisi kiva käyttää lyhärissä, haluan kokonaan uudet, ystävieni tekemät kappaleet että lyhytelokuva on täysin julkaisukelpoinen eikä riko tekijänoikeuksia. En siis ala latailemaan kenekään muun kappaleita.
Nyt hyvä ihminen, ota itseäsi niskata kiinni, järjestä kuvaukset, hommaa biisit, rupa jälkityöhön heti ensiviikolla, pidä kirjaa töistäsi, kokoa matskua myös esitykseen ja kirjalliseen osuuteen, älä stressaa.....
Miljoona plus yksi muutakin hommaa, mutta aikataulutus ja järjestelmällinen työ auttaa pääsemään eteenpäin. Kaikki valmistuu!
torstai 19. syyskuuta 2013
OO3
STRESSI Täst on helvetin hyvä lähtee.
Pari kuukautta aikaa, ainoo mikä on edes jotenki valmis on köyhä käsikirjotus.
Näyttää toivottamalta, pitäis alkaa melkeen jo editoimaan. Itse kuvauksiin ei varmaan mee montaa päivää, mutta kun sais edes ihmiset kasaan ja kuvattua. Kuvakässärikin pitäis saada ensin aikaseks.
Musiikin kanssa oon kans ihan jumissa, kaverin täytyis tulla koululle äänittämään joku päivä mulle biisin / biisit ??
Puhuttiin vähän, että se itse tekis mulle kokonaan uuden kappaleen pianolla, mutta en tiiä mitä siitä on tullut vielä. Täytyy kasata ajatukset ja alkaa miettimään kaikkea oikeesti tosissaan.
Oon vaan niin huono miettimään musiikkia ennenkun kuvaukset on ohi, ja tiedän minkälainen leffasta tulee tarkalleen. Tuntuu vähän siltä, että otin pikkasen liian ison ja monimutkasen prosessin. Mut haluun tehdä tätä, enkä mitään liian yksinkertaista millä pääsisi helpommalla.
Pari kuukautta aikaa, ainoo mikä on edes jotenki valmis on köyhä käsikirjotus.
Näyttää toivottamalta, pitäis alkaa melkeen jo editoimaan. Itse kuvauksiin ei varmaan mee montaa päivää, mutta kun sais edes ihmiset kasaan ja kuvattua. Kuvakässärikin pitäis saada ensin aikaseks.
Musiikin kanssa oon kans ihan jumissa, kaverin täytyis tulla koululle äänittämään joku päivä mulle biisin / biisit ??
Puhuttiin vähän, että se itse tekis mulle kokonaan uuden kappaleen pianolla, mutta en tiiä mitä siitä on tullut vielä. Täytyy kasata ajatukset ja alkaa miettimään kaikkea oikeesti tosissaan.
Oon vaan niin huono miettimään musiikkia ennenkun kuvaukset on ohi, ja tiedän minkälainen leffasta tulee tarkalleen. Tuntuu vähän siltä, että otin pikkasen liian ison ja monimutkasen prosessin. Mut haluun tehdä tätä, enkä mitään liian yksinkertaista millä pääsisi helpommalla.
maanantai 16. syyskuuta 2013
OO2
Asdfgkjhälöä
Jumissa. Käsikirjotus on tavallaan kirjotettu, koska tää ei oo mikään tavallinen "dialogeja ja yksi iso tarina" lyhytelokuva, niin en saa käsikirjotuksesta kovin pitkää ja merkittävää. Ajattelin panostaa kuvakäsikirjotukseen enemmän. Kamera matkaan ja kuvaamaan, kaikista helpoin ja kätevin tapa tehdä se. Ja se auttaa mua enemmänkin kuvauksissa, kun pelkkä käsikirjotus. Näyttelijät saa vähän improvisoida, ja ideoita saattaa syttyä vielä kuvauksissakin.
Paniikki, tajuton paniikki, en saa aikaseks lähteä kuvaamaan. Tai en oo kerennyt, eikä kaikki pääse sillon kun olis hyvä päivä kuvata. Duunit pilaa kaiken, taas ensi lauantaina töitä, joten toivon, että näyttelijäni pääisisivät paikalle sunnuntaina.
Myös sää on probleema, kauniit päivät alkaa katoamaan, aurinko lähtee. Toisaalta ei yhtään haittaa, että tulee syksy. Kauniit värit on vaan plussaa, mutta kuvauspäivänä sais paistaa aurinko.
Ajattelin, että jos saan jonkun toverin tässä tällä viikolla Röykkään, niin pääsen kuvaamaan kuvakäsikirjoituksen. Yksin se on hirveen hankalaa.
Pikkuhiljaa hyvä tulee..
Mulla on kuitenkin nyt mun kuuden ihmisen tarinat kasassa. Visiot on siis taivaissa, vähän kuitenkin pelottaa ja tekis taas mieli vaihtaa ideaa.
Jumissa. Käsikirjotus on tavallaan kirjotettu, koska tää ei oo mikään tavallinen "dialogeja ja yksi iso tarina" lyhytelokuva, niin en saa käsikirjotuksesta kovin pitkää ja merkittävää. Ajattelin panostaa kuvakäsikirjotukseen enemmän. Kamera matkaan ja kuvaamaan, kaikista helpoin ja kätevin tapa tehdä se. Ja se auttaa mua enemmänkin kuvauksissa, kun pelkkä käsikirjotus. Näyttelijät saa vähän improvisoida, ja ideoita saattaa syttyä vielä kuvauksissakin.
Paniikki, tajuton paniikki, en saa aikaseks lähteä kuvaamaan. Tai en oo kerennyt, eikä kaikki pääse sillon kun olis hyvä päivä kuvata. Duunit pilaa kaiken, taas ensi lauantaina töitä, joten toivon, että näyttelijäni pääisisivät paikalle sunnuntaina.
Myös sää on probleema, kauniit päivät alkaa katoamaan, aurinko lähtee. Toisaalta ei yhtään haittaa, että tulee syksy. Kauniit värit on vaan plussaa, mutta kuvauspäivänä sais paistaa aurinko.
Ajattelin, että jos saan jonkun toverin tässä tällä viikolla Röykkään, niin pääsen kuvaamaan kuvakäsikirjoituksen. Yksin se on hirveen hankalaa.
Pikkuhiljaa hyvä tulee..
Mulla on kuitenkin nyt mun kuuden ihmisen tarinat kasassa. Visiot on siis taivaissa, vähän kuitenkin pelottaa ja tekis taas mieli vaihtaa ideaa.
Tilaa:
Kommentit (Atom)